Hitaat aamut

Ai että, mikä ihana hidas aamu! Olla kotona, kahvikuppi kädessä. Katsoa aamuteeveetä. Ihailla oman kotikadun maisemia. Ei liikennettä, ei melua. Raitiovaunun hiljainen ääni kuuluu aina välillä. Ulkona näyttää olevan kirpsakka keli. Ai että.

Ukko on töissä, joten minä nautiskelen täällä ihan itsekseni. Ajattelin hiljaksiin laittaa itseni kuntoon ja lähteä keskustaan tsekkaamaan alennusmyynnit. Ei ole edes mitään suuria ostotarpeita, mutta välillä on kiva käydä hypistelemässä!

 Illalla on luvassa serkun juhlat!

Mainokset

Uusi Vuosi on kohta täällä!

Onpa omituista, että kohta jo vaihtuu vuosi. Tämä kohta mennyt vuosi 2016 on hurahtanut ihan hurjaa vauhtia!

Johan siihen mahtui toki mietittävää tapahtumaa kerrakseen. Minusta tuli rouva ja sanoin tahdon maailman parhaimmalle miehelle kaikkien todistajien läsnäollessa (ja heitä on monta, eli aineistoa löytyy!). Syyskuun 3. oli elämäni upein päivä. Vaihdoin työpaikkaa, myin asunnon ja muutettiin ihanaan uuteen kotiin Helsinkiin. Kävin elämäni ekaa kertaa rapakkojen tuolla puolen… Ja nyt saatiin vanha Nintendokin toimimaan -kerrassaan huima vuosi!
Tänään on juhla ylmillään, kun meidän kauan kaivatut vieraat saapuvat! Ruokalistalla on luvassa pelkkää rakkautta ❤ 

Ja kaikki viinisortit on laitettu jäähtymään 😉

Ja kohta Suomi täyttää 100 vuotta! On tässä aihetta juhlaan! Skål på den saken!

Hyvää Uutta Vuotta rakkaat!

Gott Nytt År kära ni!

Jäätävä jet lag ja Florida-fiiliksiä – Universal Studios

Lauantaina kotona ajattelin, että selvittiinpä jet lagista helpolla. Ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa! Viime yö oli nimittäin kevyesti sanottuna jäätävä. Uni tuli palloon vasta klo 1 jälkeen yöllä ja sekin oli todella katkonaista. Aamulla herääminen tuntui lähes mahdottomalta. Sen seurauksena onnistuin myös myöhästymään aamun palaverista. Onneksi sain lähinnä sympatiaa osakseni, vaikka hiukan nolotti. Nälkäkin yllätti sunnuntai-iltana vähän ennen puolta yötä. Kroppa taisi olla ihan yhtä pihalla kuin tämän muijan pääkoppa.

Reissusta voisin tehdä vaikka miljoona postausta, mutta ajattelin nostaa tähän muutamat omat henkilökohtaiset suosikkini! Teen useamman postauksen ja aloitan summamutikassa Orlandon Universal Studiosilta.

Universal studios

Mietittiin pitkään, mennäänkö Orlandossa Disney Worldiin vai Universal Studiosille. Päädyimme Universaliin, sillä ajateltiin sen olevan paremmin sopiva aikuisten makuun. Koska en osaa sanoa Disney Worldistä mitään, jää tämä päätelmä osaltani vaan Universal-kokemuksen varaan.

Meidän tukikohdasta Orlandoon ajoi noin 3 tuntia. Universalin elämysmaailma koostuu kahdesta puistosta; Island of Adventuresista ja Universal Studiosista. Näihin molempiin myytiin erikseen päivälippuja ja myös park hopper – lippuja, jolla pääsi vierailemaan molemmissa maailmoissa saman päivän aikana. Näiden kahden teemapuiston välillä kulkee Harry Potterista tuttu juna , joten puistoa oli iisiä vaihtaa. Lisäksi olen lapsena ollut super Potter-fani, ja halusin todellakin päästä kulkemaan tällä junalla! Ja se oli todellakin elämys itsessään! Lippu tällaiseen settiin maksoi tietenkin hunajaa, 150 $ per nenä, mutta näitä juttuja varten Floridaan oli menty ja jälkeenpäin mietittynä homma oli kyllä täysin hintansa väärti! Vaikkei mies ollut superinnostunut Potterista, oli se hänenkin mielestään näkemisen arvoinen juttu!

Island of Adventuresin parasta antia oli Marvelin maailma, jossa päästiin mm. Spider Man 3D-riden kyytiin! Siis se oli heti alkuun sellainen mindfuck, että meinasi taju lähteä! Ihan kuin olisi oikeasti ollu Spider Manin kanssa taistelemassa pahiksia vastaan. Huh, ei voi sanoin kuvailla. Toinen superhurja oli King Kong. You know, jättigorilla ja T-Rexejä ja pääkalloluolia, viidakko jne. Todella todella eläväntuntuista!

Samaisessa puistossa oli myös Wizarding world of Harry Potter. Sieltä löytyi TYLYPAHKA, jonka sisuksiin oli kätketty HP 3 D ride. Se oli harmiksemme remontissa, mutta Tylypahkan uumeniin pääsi kävelemään. Jonot Potter-laitteeseen ovat kuulemma parhaimmillaan jopa 3 tuntia. Kertokoot se jotakin sen suosiosta! Me selvittiin vähillä jonottamisilla, sillä oltiin puistoilemassa keskellä viikkoa. Viikonloppuisin jonot laitteisiin saattavat olla aikamoiset. Toisaalta jonottaminen oli tehty myös mielekkääksi. Jonot menivät sisätiloissa, joissa aina joka laitteen teemaan virittäydyttiin ja tunnelmaa tulevasta luotiin kiitettävästi. 

Noh, lisäksi Tylypahkan vierestä lähti klassinen Viistokuja, joka oli aivan kuin leffoissa! Siis wau! Kaupoissa myytiin taikasauvoja ja velhoviittoja. Kermakaljaa sai ostaa kujalta. Se ei siis ole alkomahoolia. Enemmänkin sellaista toffeelimonaadia. Muumilimpparin ja toffeen yhdistelmä? En osaa selittää. Se on maistettava! Tästä päästiinkin sitten hyppäämään junan kyytiin…

Toisella puolella Universal Studiosilla oli myös vaikka mitä. Simpsons-maailma oli huikea. Moen baarit ja Crustylandit löytyivät. Simpsons kyyti oli myös hauska. Lisäksi pääsi kävelemään tv:stä ja elokuvista tutuilla kaduilla ja kujilla. Minions ja Transformers 3Dt olivat myös ihan mahtavia! Mitä ylistyssanoja, mutta kyllä ne jenkit vaan osaa….

Joulufiilistä palmujen alle toi myös Macy’s-kauppaketjun sponsoroima kulkue, joka kulki koko Universalin läpi ennen pimeän tuloa. Se oli myös aikamoinen spektaakkeli. Kulkue vaan jatkui ja jatkui.. Tuli Simpsonsseja, Spongebobeja, Miniaaneja ja kaiken kruunasi tietenkin joulupukki ja muori itse!  

Auton parkkaaminen oli vaivatonta ja sisääsy meni suht sutjakkaasti. Universal oli todellakin yksi suuri päänsisäinen mylläkkä. Maailmat vaihtuivat ja kaikki tuntui tarkkaan harkitulta ja huolestuttavan todelliselta 😀

Näihin tunnelmiin on hyvä päättää tämä postaus. Lisää on vielä tulossa 🙂

Sata vuotta sitten!

Viime kirjoituksesta on ihan liian kauan aikaa. Tein tänään periaatepäätöksen ja ryhdyin blogin kanssa jatkoajalle, sillä myös moni kaverini kirjoittelee oman blogin kautta kuulumisiaan ja niitä on niiiiin ihana lukea. Kun ei joka päivä soitella tai someilla, on mukava lukea toisten arjesta tätä kautta. Ja koska tällä hetkellä vain otan, enkä juurikaan anna, päätin ryhtyä taas kirjoittelemaan omaksi ja toivottavasti myös vähän muiden iloksi 🙂

Tänä aamuna herättiin kylmässä Suomessa. Omassa sängyssä. Miksi oma sänky on aina vaan paras, vaikka patja on mutkalla ja tyynyt möhkyyntyneet lähes pilalle?! Mietinpä vaan. Vaikka reissut on ihan huikeita, oli mahtavaa päästä kotiin.

Mies oli pahoillaan, kun tarjoilin meille kaurapuuroa ja marjoja aamulla. En voi syyttää. Oltiinhan kaksi viikkoa nautittu pancake-aamiaisia ja pekonia ja kananmunia jajaja… No, joskus on arkeenkin palattava. Tein sen brutaalisti kaurapuurolla!

Kävin kaupassa ja ostin amarylliksen. Vähän joulutunnelmaa tähän kotiin. Reissun takia pynttaaminen jäi vähän nihkeäksi. A&I kävi kylässä ja tuomassa meidän toiset kotiavaimet. Parhaat talkkarit ja talovahdit! Kaikki viherkasvit oli elossa! 😉 

Ihanaa, että perjantaina alkaa joulu. Vaikkei yhtään ”jouluta”, silti jotenkin tuntuu mukavalta tietää, että pääsee joulupöytään perheen kanssa. Harmi, kun toinen puoli perheestä on Kotkassa. Toivottavasti päästään pian sinne myös! Ja toinen asia, jota odotan ihan valtavasti on joulukinkku. Olin lähellä ostaa oman kinkun jo joulukuun alussa, mutta pidin pääni. Kohta sitä saa – odotus kannatti!
Mukavaa viikkoa! 

Kuukauden tauko

Kuukauden blogitauon aikana olen ainakin ehtinyt juhlia pikkujoulua ja Suomen itsenäisyyttä. Viime viikonloppuna oli nimittäin firman juhlat  (oli muuten huikea meininki!) ja juhlittiin sunnuntaina ukon isovanhempien 60-vuotishääpäivää. Sukupuu oli koolla ja meistä otettiinkin vanha kunnon sukukuva valokuvaajan toimesta. Siitä tulikin jo ekat otokset, jotka olivat tosiaan hienot. Siinä on tulevillekin sukupolville potretti ihasteltavaksi. Tuollaista pitäis ehdottomasti tehdä enemmän jopa tällaisena digitaalisena aikana. Kuvia on valtavasti, mutta vain aniharvat säilyvät meidän jälkeläisille tai kestävät aikaa!

Kouluun en muuten päässyt vaikka yritys oli hyvä kymmenen. Otin asian yllättävän lungisti. Jotenkin kuitenkin meinasin että saattaa tuo pettymys olla suuri, mutta ei sitten kuitenkaan! Ihan hyvä, enhän ”menettänyt” mitään.

Yrittänyttä ei laiteta.

Nyt riennän tuonne ulos mustaan aukkoon ottamaan vähän happea keuhkoihin!

Hirven pelko

Tänä viikonloppuna päästiin työporukalla käymään Helsingissä päiväkseltään. Kyseessä oli ”semi”työmatka, mutta sopivasti turistitouhua mukana 😉

Siitä polkaisin sitten kotiseuduille viikonlopuksi tervehtimään elämäni miesidoleita. Kävin enoni perheen luona, jossa myös syötiin ihana isänpäivälounas!

Sunnuntaina kotiin ajellessa oli jo ihan säkkipimeää. Oltiin justiinsa muutaman työkaverin kanssa pähkäilty, ettei ihminen kuulu tällaisille leveysasteille. Ja nyt todella olen vakuuttunut. Siis hyi olkoon! Klo 18 ajelet säkkipimeässä, tiet täynnä vettä, kostea ja musta keli. Ja ne elukat! Odotin koko matkan, että koska pamahtaa. Joko nyt? Vai tuon mutkan takana? Tuliko tuolta joku? Oliko se hirvi? Se varmaan oli hirvi!

Tuolla tavalla vedin koko tunnin mindfullnessia. Voin kertoa, että olin ihan loppu, kun pääsin kotiin 😀 Nyt en aja vähään aikaan ellei ole ihan pakko!

Terkuin, nynnykuski

Päivä muualla

Klo 6 soi herätyskello. What the f**k! Millonkohan olen viimeksi herännyt noin hävyttömän aikasin… Yllättävän kivuttomasti siitä sitten kuitenkin toivuin ja pääsin lähes ryömien suihkuun ja aamutoimiin.
Olin tänään siis pääsykokeissa ja kaiken kaikkiaan jäi hyvä fiilis. Oli siistiä jännittää. Siis sillä lailla perhosia vatsassa, syke vähän korkealla, kääntää koepaperi ja ottaa lyijykynä käteen (niin ja milloin on viimeksi kirjottanu rystyset valkoisena jotakin? Hyvä, että jaksaa oman nimensä kirjoittaa). Mutta niin vain siitäkin selvittiin hengissä. Ja hyvä meininki on edelleen. Mikä lopputulos sitten on, niin sen aika näyttäkööt 🙂

Ukko oli töissä normaali, joten jouduin uhrautumaan ja viettämään aikaa Helsingin keskustassa. Päätin jo aamulla, että tänään syön Burger Kingiä. Kunnon hampparia saa liian harvoin! Käyskentelin myös Stockmannilla ihastelemassa joka kerroksessa. Siellä meni helposti muutama tunti, varsinainen elämyskeskus. Muutama tärähtänyt Stocka-kuva, olkaatten hyvät:

image

Ihanat kipot ja kulhot! Passais mukavasti sushi-hommiin!

image

Niin ihania tapetteja, että teki mieli melkein ostaa pois. Etenkin toi marmorikuvioitu tossa keskellä on vaan ❤ !

image

image

Joulu onkin kohta ovella. Mielettömiä koristeita oli taas hyllykaupalla.

Kävin iltapäiväkahvilla La Torrefazzionessa ja katselin ikkunan läpi Aleksin vilskettä. Huoh, olipa taas ollut ikävä Helsinkiä. Enkä oikeesti tiedä, mikä tää mun fiksaatio Helsinkiä kohtaan on. Kai se edelleen viehkeydellään yllättää. Vaikkakin erityisesti junissa ja asemilla ihmiset rynnii ja viuhtoo sinne sun tänne, törmäilee ja juoksee. Se on edelleen ärsyttävää. Mutta se ei ole Helsingin vika.

Ukko pelasti minut vararikolta juuri, kun olin astumassa Aleksin HenkkaMaukan ovien läpi: Aika lähteä kotia kohti! Ja näin sitä ollaan jälleen kotinurkissa.

Ja herranpieksut, että tuli taas jaloille kyytiä. Kävelin varmaan puolimarathonin tänään. Suuressa kaupungissa tulee kulutettua aina kengänpohjia ihan toisella tavalla. Että sainpahan siinä sivussa jalkapäivänkin tehtyä, haha!

Huomenna palataan arkeen, ehkä hyvä niin 😉